SOCIAL MEDIA

tiistai 21. toukokuuta 2019

Pihapuuhia, työkuulumisia ja tulevia suunnitelmia

Toukokuun loppu on käsillä ja blogin päivittäminen on pyörinyt yhä useammin mielessä. Kevät on mennyt huisaa vauhtia lomaillen, liikkuen, eskarin loppukiriä hoitaen, töitä hakien ja tulevia häitämme suunnitellessa! Tuntuu, että viikot ovat vain vierineet ohi, vaikka niihin onkin mahtunut paljon kaikkea ihanaa.

Ensi viikon perjantaina miulla on jo viimeinen työpäivä eskariopena ja sitten koittaa kesän työttömyys. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tulee huiliminen kyllä ihan tarpeeseen ja onhan tuossa kesän aikana paljon järjesteltävää juhliemme osalta <3 Syksyksi sain jatkoa samaan tehtävään, joten ainakin syksyn työtilanteen puolesta voi olla levollisin mielin. Mikä parasta, meillä alkaa syksyllä ihan uudenlainen joustava esi- ja alkukasvatustoiminta pyörimään ja pääsen työskentelemään ihanan ystäväni työparina ja muutenkin kivan oloisessa tiimissä!


Mitä muuta sitten kevääseeni on mahtunut? Kävimme Saariselällä pääsiäisenä lomalla Mikon kanssa ja reissu oli kyllä ihan täydellinen - paitsi, ettei päästy porosafarille, koska lunta oli jo liian vähän, mutta jäipähän jotain seuraavaan kertaankin! Hiihdettiin, lasketeltiin, liikuttiin luonnossa, saunottiin, syötiin hyvin ja vietettiin aikaa yhdessä. Arvelin jakaa teille esittelypostauksen merkeissä hieman suosituksiakin Saariselän käyntikohteista ja hotellistamme.

Saariselän jälkeen alkoikin kevät tulla tohinalla ja puutarhakärpänen puraisi. Kotimme piha oli edellisten omistajien jäljiltä hieman rempallaan tai ei ainakaan meidän makuumme. Koira-aita ja jättimäiset kivet saivat kyytiä, piha-alue täyttyi Kekkilän Rantakivistä, terassi sai kauniin pinnan käsittelyn jälkeen, puutarhakalusteet löysivät tiensä terassille ja porttikin saatiin korjattua piha-aitaan sopivaksi. Miten ihanaa olikaan viime viikonloppuna istua takapihalla auringonloisteessa ja katsella kaunista lopputulosta. Nyt myös taloyhtiömme pihaa on päätetty hieman kunnostaa istuttamalla sinne uutta nurmikkoa vanhan sammaloituneen ja littaantuneen tilalle - ketkäs muut siellä innoissaan jo uutta multaa levittelivät kuin nämä viherpeukalot!



Paljon kivoja juttuja on myös tulossa, sillä viikonloppuna pääsen auttamaan ystävääni muutossa ja juhlimaan toisen ystäväni synttäreitä. Tulevalla viikolla käymme työporukalla syömässä ja torstaina saakin viettää vapaapäivää. Ihania ja rentouttavia juttuja tulossa siis! Myös blogin suhteen miulla on paljon uusia ideoita mielessä ja odotankin jo, että miulla on aikaa istahtaa koneelle uusia postauksia kirjoittelemaan!

Mitä teille kuuluu? Millaisia suunnitelmia teillä on alkukesälle? :)
maanantai 8. huhtikuuta 2019

Voiko verkkovalmennus olla henkilökohtainen?

Kaupallinen yhteistyö Laadukas elämä by Mia.

Moni miettii, voiko verkkovalmennus olla yhtä henkilökohtainen ja toimiva kuin niin sanottu "live-valmennus" eli jossa valmentaja tavataan aina kasvotusten. Kuten aiemmin kirjoittelinkin, sain kunnian testata Laadukas elämä by Mia -valmennusta kuukauden ajan ja nyt kuukausi alkaa ollakin takana.

Alkukartoituksen jälkeen päätettiin, mikä on tärkein asia, johon juuri minun kannattaisi keskittyä. Mialta tuli viikoittain tehtäviä aiheeseeni liittyen ja minulla oli aina noin viisi päivää aikaa vastata tehtäviin. Kysymykset olivat sähköisellä kyselylomakkeella, johon oli helppo vastata esimerkiksi kännykälläkin. Kun olin vastannut tehtäviin, oli Mian vuoro vastata minulle; mitä hän ajattelee mietteistäni ja tavoistani. Lisäksi hän neuvoi, miten pienillä muutoksilla voin saada aikaan suuria muutoksia.

Mikä valmennuksesta tekee sitten henkilökohtaisen? Mia räätälöi minulle tehtäviä esimerkiksi siksi, että minulla oli jo valmiiksi aika hyvä tietämys esimerkiksi ravinnosta. Koska teoria oli kunnossa, keskityimme enemmän ajatuksiin, tunteisiin ja käytännön sovelluksiin. Olisi tuntunutkin turhalta kerrata ravinnon kulmakiviä, kun niitä on niin monesti jo pohtinut. Lisäksi Mia halusi tietää, mitkä ovat asioita, joissa voisin pääkoppaani ja tappjani työstää ja suunnitteli pohdintatehtävät sen mukaan. Lisäksi jokaisesta tehtävästä saatu henkilökohtainen palaute teki valmennuksesta erityisen. Siellä se valmentaja oikeasti istui lukemassa ajatuksiani ja kirjoittamassa miulle sähköpostia niiden pohjalta! Ja jos minusta ei hetkeen kuulunut, hän kyseli, miten sujuu ja voisiko olla avuksi - aika hyvä palvelu siis!


Mialla oli myös tuoreita ajatuksia ja huomasi, että hän oikeasti on perehtynyt liikuntaan, uneen ja ravitsemukseen. Vinkit eivät olleet niitä jo sataan kertaan kuultuja, vaan hänen ajatuksensa herättivät myös asiakkaan ajattelemaan asioita monelta kantilta. Ei mennyt kyllä kulunut kuukausi hukkaan, niin sydämellistä ja aitoa palvelua Mia tarjosi.

Vaikka valmennussivustolla olikin paljon yleistä, kaikille tarkoitettua tietoa, oli henkilökohtainen valmennus silti jokaiselle itselleen räätälöity. Tämä onkin seikka, jolla Mia erottuu massasta. Suosittelen Mian valmennusta ehdottomasti sellaisille henkilöille, jotka kaipaavat yksilöllistä ohjausta ja ovat valmiita rehellisesti kertomaan tavoistaan ja ajatuksistaan - näin valmennuksesta saa eniten irti!



Uskotko, että nettivalmennus voi olla yhtä tehokasta kuin face to face -valmennus? Oletko kokeillut jompaakumpaa tai kenties molempia? :)
sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

150 treenin haaste: miten meni maaliskuu

Olen jo monen vuoden ajan luvannut uudeksi vuodeksi jotakin ja tänä vuonna se oli kerryttää 150 liikuntakertaa vuoden aikana. Arvelin tämän lupauksen siivittämänä liikunnasta tulevan arkinen tapa, joka lisää hyvinvointia. Vaikka puhunkin 150 treenin haasteeta, voi perinteisen salitreenin lisäksi harjoitus olla mitä vain liikuntaa; vesijuoksua, lenkkeilyä, tanssia, mitä vain!

Tammi-helmikuussa treenisaldo jäi melko vähäiseksi, koska sairastin kolme flunssaa kahden kuukauden aikana! Kun flunssat vihdoin sitten oli selätetty, innostus liikunnan pariin olikin kova ja kävin maaliskuun ensimmäisen kahden viikon aikana liikkumassa todella ahkerasti. Oli myös kiva käydä liikkumassa ystävien ja miehen kanssa - miusta yhdessä treenaaminen ja lenkkeily on huomattavasti kivempaa kuin yksin puurtaminen!

Maaliskuun treenikerrat jakautuivat näin:
6x kuntosali
4x lenkki
4x tanssi
1x ilmajooga

Yhteensä 15 liikuntasuoritusta, joka on kolme enemmän kuin kuukauden tavoite! Nyt treenejä on siis kertynyt 29 tammikuusta maaliskuun loppuun eli olen kahdeksan treenin päässä tavoiteaikataulusta. Ei hullummin huomioiden alkuvuoden sairastelut!

Olen myös iloinen, että arkiliikunta on hieman lisääntynyt, sillä olen käynyt jo muutamaan otteeseen kävellen kaupassa ostamassa pikkuostoksia! Viikon ruokaostoksia en sen sijaan halua raahata kävellen kotiin, vaan haetaan ne mieluummin autolla töistä tullessa. Pieniä juttuja, mutta mikä sen parempaa kuin liikkua huomaamatta.

Lisäksi oman pihan kevätkuntoon saattaminen teetti tänään hartiavoimin töitä, sillä lapioimme jättilumikinoksen takapihalta aidan yli isompaan lumikasaan. Ihanaa, kun hiljalleen lumen alta alkaa paljastua takapiha ja pääsemme suunnittelemaan, miten piha laitetaan kesäkuntoon. Tänä kesänä aion ehdottomasti hankkia erilaisia kesäkukkia ruukkuihin, kun lasitettu parveke ei enää rajoita kukkavalintoja. Haaveissa siintävät myös kaasugrilli ja terassikalusteet, joiden ääressä voisi nauttia päivällisen jos toisenkin! Pihan kanssa puuhastelua siis riittää ja uskon, että kyykkiminen rikkaruohojen ja pihan siivouksen merkeissä on oivaa hyötyliikuntaa.

Mitä sitten tulee muihin antamiini uudenvuodenlupauksiin, olen tänä vuonna onnistunut aika hyvin! Kierrätämme edelleen roskat ja yllättäen kierrättäminenkin on lisännyt sitä arkiaktiivisuutta, koska osa keräysastioista on läheisen kaupan pihalla, jonne todellakin on mentävä kävellen; en kierrättäisi, jos roskat pitäisi kuskata autolla keräyspisteesen. Lisäksi lupasin opetella rentoutumaan, joka on toiminut hyvin. Ollaan hyvillä mielin vietetty laiskispäiviä, jolloin olen vain syönyt, koonnut palapeliä, katsonut televisiota ja neulonut villasukkia - aivan parasta ja rentoutuminen oikeasti lataa akkuja!


Mikä on sinun lempiliikuntaasi? Mikä on laji, jota ehdottomasti kannattaisi kokeilla? :)
tiistai 12. maaliskuuta 2019

Kesäkunto kiikarissa vai jo työn alla?

Kaupallinen yhteistyö Laadukas elämä by Mia kanssa.

Maaliskuu alkaa olla puolessavälissä ja yksi jos toinenkin alkaa suunnata katseet kesään ja siihen kuuluisaan rantakuntoon. Mitä rantakunto sitten kenellekin tarkoittaa, on yksilöllistä, mutta yleensä se mielletään pieneksi kilojen karisteluksi, kuntoiluksi ja kevyemmin syömiseksi. Oli tavoitteena rantakunto tai ei, aina voi kiinnittää hieman enemmän huomiota siihen, mitä syö ja miten liikkuu.

Sairastellessani kolme flunssaa alkuvuoden aikana, aloin jo oikein kaivata liikunnan pariin. Tuntui, että olisi niin kiva päästä salille tai uuteen lähiympäristöön lenkille, mutta vuotava nenä ja kutiava kurkku eivät antaneet siihen mahdollisuutta. Ja koska en päässyt liikkumaan, ei huvittanut kiinnittää kauheasti huomiota myöskään siihen, mitä lautaselta löytyi. Mikäli kuitenkin kesällä haluan näyttää edes hitusen pikkuruisemmalta, on lapamatoilu ja mässyttely jätettävä nyt vähemmälle.


Viime viikolla vietin talvilomaa ja oli ihanaa, kun pääsin salille jopa neljä kertaa! Mukavinta oli, että kahdella kerralla pääsin treenaamaan ystäväni kanssa, jolloin treeni sujuu niin paljon mukavammin, kun on toinen tsemppaamassa ja huiliaikoina höpöttelemässä. Lomalla tuli syötyä ulkona parikin kertaa ja välipalan tilalle eksyi välillä niitä ei niin hyviä vaihtoehtoja, mutta olin niin ylpeä, että sain liikunnasta kiinni.

Tein lomalla myös vakaan päätöksen keskittää herkuttelut yhteen päivään viikossa ja muina pyrkiä syömään fiksusti ja siten, että kesäkunnon saavuttaminen olisi mahdollista. Onnekseni myös Laadukas elämä -valmennuksen koutsi Mia otti minuun yhteyttä yhteistyön merkissä ja olin enemmän kuin mielissäni hänen tarjoamastaan mahdollisuudesta pohtia hieman syvällisemminkin omia tavotteita, haaveita ja nykykäytäntöjä terveyden parissa.


Verkkovalmennus onkin tähän mennessä ollut oikein piristävää vaihtelua niihin valmennuksiin, joihin olen aiemmin tutustunut. Kuten blogiani pidempään seuranneet tietävät, olen ollut useammassa FitFarmin valmennuksessa mukana ja olen näin jälkikäteen ajateltuna elänyt kyllä melkoisessa kuplassa sen suhteen, mitä sain syödä ja mitä en. Se aiheuttikin päänvaivaa myöhemmin, kun päähäni oli iskostunut vain lista sallittuja ja kiellettyjä ruokia. Tästä syystä olin kovin mielissäni, kun Mian valmennus lupasi pieniä ja hitaita muutoksia elämään eikä tavoitteena olekaan tiputtaa viittä kiloa neljässä viikossa. Laadukas elämä -valmennuksen on tarkoitus keskittyä juuri sinun henkilökohtaisiin tarpeisiisi kuten esimerkiksi ruokailuun, laadukkaaseen uneen, liikuntaan tai yleiseen energisyyden lisäämiseen.

Kaikki alkoi alkukartoituksella, jossa vastasin erilaisiin kysymyksiin liittyen tavoitteisiini, terveyteeni, ruokailuihin, uneen ja liikuntaan. Tämän täytettyäni Mia antoi minulle henkilökohtaisen palautteen sähköpostilla pohdinnoistani ja päätimme yhdessä lähteä kitkemään tuota "sallittu-kielletty" ajattelua päästäni. Alkukartoitusten jälkeen olen saanut kaksi pohdintatehtävää, jotka herättelevät miettimään, mitä oikeastaan tavoittelen tuolla ruokavalion pohtimisella ja millaisia pieniä muutoksia voin tehdä päästäkseni lähemmäs tavoitettani. Ehdottomasti parasta on, että Mia antaa henkilökohtaisen palautteen kaikista pohdinnoistani! Se tsemppaa hirmuisesti ja häneltä saa hyviä oivalluksia.


Mentaalipuolen korostaminen on ihan uusi juttu itselleni valmennuksissa ja täytyy sanoa, että aika huikea juttuhan se on! Valmennuksen tarkoituksena ei siis ole laihduttaa minua, vaan saada minut ajattelemaan asioita hieman eri tavalla; että herkuttelusta ei tarvitse murehtia, mutta aina ei tarvitse myöskään napostella jotain hyvää. Lisäksi se, että ruuasta stressaamattomuus tuo energiaa elämään, on huippu juttu, joten näen, että tavoitteeni valmennuksen suhteen tukeekin siten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oletteko tutustuneet Laadukas elämä -valmennuksiin? Mikä olisi sinun kehittämisen kohteesi, jota voisit lähteä työstämään esimerkiksi mentaalipuolen valmennuksen avulla? :)
torstai 28. helmikuuta 2019

150 treenin haaste: Missä mennään helmikuun jälkeen?

Uudenvuodenlupaukseni oli tehdä vuonna 2019 yhteensä 150 liikuntasuoritusta, joiden karttumisesta lupasin myös raportoida kuukausittain blogin puolella. Noh, tammi-helmikuunvaihde meni muuttoa tehdessä ja sen jälkeen sairastuinkin kolmeen flunssaan peräkkäin. Missä siis mennään tällä hetkellä haasteen kanssa, kun laskennallisesti pitäisi olla 25 treeniä tehty?

Tammikuu alkoikin reippaasti, kun ihan tietoisesti pohdin, missä välissä voisin treenailla, lenkkeillä tai käydä esimerkiksi vesijuoksemassa. Pohdin myös, miten muistaisin kaikki tekemäni treenit ja arvelin tallentaa liikuntasuoritukset aina Polarini muistiin ja jos se ei olisi saatavilla, käyttää Sports Trackeria. Toisinaan lenkit ja liikunnat ovat kuitenkin tulleet niin extempore-ajatuksina, että ei ole tekniikka ehtinyt niihin lähtöihin mukaan, joten joiltain osin täytyy luottaa muistiin.


Alkuvuoden aikana liikuntamuotojani ovat olleet kuntosali, lenkkeily ja tanssi. Tai voisi kai sanoa, että tammikuun liikuntamuotoja, sillä helmikuussa olen käynyt peräti kaksi kertaa salilla, kolme kertaa tanssissa ja kerran lenkillä. Muuhun en ole sitten pystynytkään jatkuvan sairasteluni vuoksi. Alkaisi kyllä jo riittää tämä nenän niistäminen ja yskiminen - alan jo oikeasti kaivata liikkumaan ja sitä ei ihan kovin nopeasti tapahdu! Tykkään kuitenkin myös laiskottelusta, joten kunnon punttitreeni ei varsinaisesti aina ole mielessä, kun pääsen töistä kotiin - nyt kuitenkin haaveilen jo salille pääsystä!

Tammikuun ja helmikuun liikuntasuoritukset numeroin:
5x kuntosali
4x lenkki
5x tanssitunti

Yhteensä 14 liikuntasuoritusta, joka on 11 vähemmän kuin tavoitteessa.


Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, miten paljon liikuntasuorituksia on ehtinyt kertyä sairastelusta ja muuttotohinoista huolimatta! Arvelin, että liikunnat olisi laskettavissa yhden käden sormilla, mutta näköjään kahdenkaan käden sormet eivät riitä. Tämä positiivinen yllätys kyllä piristi ja uskon, että tästä on hyvä jatkaa, kun saan itseni kokonaan kuntoon. Täytynee aloitella kevyesti lenkkeilyllä ja sitten vasta siirtyä salille, ettei kertarykäisynä tule haukattua liian isoa palaa ja sitten tulee taas takapakkia.

Vaikka liikunnan vähyys onkin hieman harmittanut, olen iloinen siitä, että liikkuminen on ollut kuitenkin mukavaa. Olen liikkunut kavereiden ja Mikon kanssa eikä tekeminen ole ollut vain yksin puurtamista tai pakkopullaa. Tarkoitushan tämän haasteen avulla olikin saada liikunta säännölliseksi osaksi elämää ja saada se tuntumaan taas kivalta! Tätä tavoitetta kohden lähdetään taas, kun uusi kuukausi koittaa ja flunssakin on jo varmasti viikonlopun jälkeen nitistetty kokonaan.


Miten teidän alkuvuotenne on sujunut liikunnan osalta? Entä vieläkö teidän uudenvuodenlupauksenne ovat voimassa?
maanantai 25. helmikuuta 2019

Oma koti: tältä meidän olohuoneessa näyttää

Aurinko, oma koti ja sisustaminen - voiko enää koukuttavampaa komboa olla!? Tuntuu, että katselen koko ajan ympärilleni miettien, millaisia kivoja pieniä juttuja voisimme kotiimme hankkia, että se näyttäisi yhä kotoisammalta ja meidännäköiseltämme. Samaan aikaan en voi lakata ihastelemasta jo saavutettua, sillä olen joka päivä niin onnellinen ja ylpeä kodistamme - se on kuin meille tehty ja tuntuu niin hyvältä olla kotona.

En ole vielä yksittäisiä Instagramin puolella vilahtaneita kuvia lukuun ottamatta julkaissut kuvia kodistamme. Muistan, miten ensimmäisen kotini kohdalla en halunnut julkaista koskaan kuvia sieltä, koska tuntui hassulta jakaa oma kotinsa muiden kanssa. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että muiden sisustuskuvista saa niin paljon inspiraatiota ja kivoja ideoita omaan kotiin, että miksen julkaisisi! Lisäksi kuvat eivät kuitenkaan sellaisenaan välitä tunnelmaa kodistamme, joten en koe menettäväni siinä "kodintuntua".



Olohuoneemme on yksi isoin suosikkimme kodissamme. Olemme sisustaneet sen melko neutraaleilla väreillä; harmaalla, valkoisella ja ripauksella mustaa. Arvelimme, että käyttämällä neutraaleja värejä, voimme tekstiileillä muokata värimaailmaa kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Löysinkin kaapista jo vihreät kukkakuvioiset tyynynpäälliset, jotka laitoin heti sohvatyynyihin. Olen katsellut kaupoissa myös, jos löytyisi kokonaan vihreät päälliset kukkakuvioisten kaveriksi, mutta vielä niitä oikeita ei ole tullut vastaan. Vihreä loisi kivaa kevään ja kesän tuntua!

Rakastan olohuoneessamme olevaa valkoista tiilikuvioista tehosteseinää, joka antaa olohuoneelle raikkaan ilmeen. Äitini keksi loistavan idean antaa siskoni entiset verhot meille testattavaksi, josko kaislakuvio sopisi yläkerran laattakuvioisen lattian kanssa tai olohuoneen tiiliseinän kaveriksi. Kun asetimme verhot olohuoneessa paikoilleen, tajusin heti, että ne sopivat sinne aivan loistavasti! Olimme Mikon kanssa molemmat onnellisia äitimme löydöksestä, sillä tuntuu olevan äärettömän hankala löytää kivannäköisiä kappaverhoja, jotka vieläpä mätsäisivät sisustukseen. Lisäksi laitoimme ohuen Ikeasta hankitun sivuverhon ulko-oven eteen luomaan tunnelmaa ja etenkin auringonpaisteella se on näyttänyt todella kauniilta.


Koska alakerrassa on mosaiikkiparkettilattia, tuntui maton etsintä haasteelliselta. Olin koko ajan ajatellut, että sen pitää olla yksivärinen, jotta se ei muodosta sirkusmaista vaikutelmaa lattian kanssa. No, me tarjoushaukat kävimme noin viidennensadannen kerran Sotkassa katselemassa niitä näitä ja olohuoneen matto osui silmiimme heti oviaukossa - miten emme olleet aiemmilla kerroilla huomanneet sitä?! Sotkasta luvattiin palautusmahdollisuus vuorokauden sisällä, mikäli matto ei sopisikaan meille ja tämän lupauksen turvin ostimme maton ja ei tarvinnut onneksi palauttamista miettiä. Matolle jäi alennusten jälkeen hintaa vain 69€ ja kyse on kuitenkin 160x240cm kokoisesta matosta, joten olimme hyvin mielissämme tästä löydöstä. Matto on ihanan pehmeä ja kerran meninkin vallan matolle katsomaan televisiota, kun se oli niin houkuttelevan pehmoinen.

Koska edellisessä kodissamme ei ollut erillistä olohuonetta, ei olohuoneessamme ollut oikeastaan muuta kuin sohva ja televisio. Uuden kodin myötä halusimme jonkinlaisen kauniin senkin olohuoneeseen, jonne voisimme säilöä esimerkiksi lautapelit ja valokuva-albumit. Mikko mieltyi aivan täysin Huvila-senkkiimme ja minulle sen hankkiminen sopi paremmin kuin hyvin - se näyttää todella kivalta olkkarin seinustalla ja sinne mahtuu mielettömästi tavaraa! Ja tarjouksestahan se tämäkin lipasto bongattiin - samoin kuin tv-taso ja puiset koritkin! Senkin yläpuolelle on tarkoitus ripustaa sydämenmuotoinen taulu, johon mahtuu useampia kuvia eli saan kaikki rakkaat ihmiset samaan tauluun, jahka taulu pääsee Joensuuhun saakka <3



Puiset korit ovat löytö Carslonilta, jossa niitä oli sopivasti vain kolme jäljellä! Pienimmän korin jätin suosiolla kauppaan, mutta suurin kori näytti heti lankakorilta ja keskikokoinen lehtikorilta. Tykkään siitä, miten luonnonmateriaalit yhdistyvät toisiinsa olkkarissa - puunvärinen lattia, lautakorit, tiiliseinä (no ei kovin luonnonmateriaali, mutta kuitenkin) sekä kaislaverhot. Haaveilemmekin jostain luontoaiheisesta taulusta olohuoneen seinään. Olen selannut monia nettikauppoja ja heidän julistevalikoimiaan ja ainakin valikoimat ovat aika suuret! Onneksi julisteet ei ole hinnalla pilattu, joten niitä voi vaihdella sitten, jos kyllästyy edelliseen - vielä kun osaisi valita sen ensimmäisen julisteen.


Tällä hetkellä sohvan vieressä lisätuoleina ovat ruokailuryhmämme kaksi ylimääräistä tuolia, sillä emme ole kokeneet vielä tarpeelliseksi hommata siihen mitään nojatuolia tai vastaavaa ja toisekseen ylimääräisille tuoleille ei ole oikein hyviä sijoituspaikkoja kodissamme. Joku miettii varmasti, miksi ostimme kuuden hengen pöydän, jos emme käytä sitä kokonaisena, mutta voitteko uskoa; oli halvempi ostaa samanlainen kuuden istuttava pöytä kuin neljän istuttava, koska tarjoushinnoittelussa oli mennyt jotakin pieleen. No, onhan se kiva, jos tulee vieraita, niin kaikki mahtuvat saman pöydän ympärille.

Sisustusjutut veivät näköjään mennessään ja tekstiä tuli odottamattoman paljon, mutta hienoa, mikäli pääsit tänne saakka! Mitä tykkäätte olohuoneesta? :) Mitkä on teidän lempparijuttuja omissa olohuoneissanne ja mikä tekee teidän kodista kodin?
lauantai 16. helmikuuta 2019

Kuukauden kuulumiset

Aika on vierinyt aivan älytöntä vauhtia, sillä viimeisimmästä postauksesta on kulunut jo kolme viikkoa. Siinä ajassa onkin ehtinyt tapahtua mielettömän paljon ihania ja suuriakin juttuja, joita haluankin teille jakaa. Nämä jutut ovat kyllä tehokkaasti vieneet aikaa blogilta, mutta ehkäpä nyt kaiken hässäkän tasaannuttua miulla on enemmän aikaa postaillakin - ehdin päästä jo niin kivaan vauhtiin blogin kanssa ennen tammikuun loppua!



Viime viikkoina olen..

...muuttanut ihka omaan kotiin! Tammikuun viimeisellä viikolla pakkailtiin tehokkaasti ja vielä tehokkaammin siivottiin vanhaa sekä uutta kotia. Puunaamista riitti kyllä etenkin uudessa kodissa, mutta ainakin nyt tietää, että asuu puhtaassa, itse siivotussa kodissa, jonne on mukava tulla.

...helmikuun toisena päivänä muutettiin loputkin tavarat uuteen kotiin, nostettiin jalat sohvalle ja kilisteltiin kuoharilla! Oma koti, josta saa tehdä juuri meidännäköisen tuntuu edelleen yhtä ihanalta kuin tuona lauantaina <3

...sairastanut kaksi flunssaa. Ensimmäinen flunssa tuli kolmisen viikkoa sitten ja kun siitä paranin ja ehdin muutaman päivän olla terveenä, sain uuden flunssan, joka vei voimat niin, että olin sairaslomallakin kolme päivää. Toivotaan, että nyt on flunssat tältä talvea sairasteltu!

...nähnyt paljon rakkaita ihmisiä. Meillä on käynyt ennätyspaljon vieraita kuluneen kahden viikon aikana (ja olen sen myötä syönyt myös ennätysmäärän pullaa vieraiden kanssa kahvitellessa :D). On ollut kiva kutsua läheisiä kylään katsomaan meidän uutta kotia ja turisemaan kuulumisia - itsehän en malttaisi oikein töiden jälkeen muualla ollakaan kuin kotona!

...käynyt kasvohoidossa Joensuun Ecobeautyssa sekä hieronnassa JenniMovesilla. Molemmat hemmottelut olivat valmistujaislahjojani, jotka pääsin vihdoinkin käyttämään ja ne tulivat kyllä täydelliseen saumaan <3

...käynyt Sotkassa, Maskussa ja Askossa niin monta kertaa, että saan varmaan kohta liikkeisiin jonkin kanta-asiakaskortin.. Ollaan etsitty milloin mitäkin juttua kotiimme ja kierretty näissä liikkeissä useampaankin kertaan. Nyt ainakin hetkeksi vaikuttaa siltä, että meillä on tärkeimmät jutut hankittuna - verhojahan voi shoppailla netistäkin ;) Vinkatkaa joensuulaiset muuten, jos teillä on suositella myymälää, jossa olisi kivoja kappaverhoja!

...viettänyt aikaa ihan vain oleillen. Sohvalla loikoilu, villasukan neulonta ja saunominen ovat olleet aivan ykkösjuttuja yhdessä rentoutumiseen <3

...liikkunut kovin vähän sairasteluista johtuen. Eilen pääsin kuitenkin ihanan ystäväni kanssa oikein pitkälle kävelylenkille ja kartoitimmekin uuden kotimme lähimaastot ja lenkkeilymahdollisuudet perinpohjaisesti.

...haaveillut blogin päivittämisestä. Onneksi tämä haave nyt vihdoin tänään toteutui ja huomenna arvelin jo valmistella seuraavia postauksia, jotta pääsen taas kiinni siihen kivaan rytmiin, joka minulla oli ennen muuttohässäkkää!

Mitäs teille kuuluu? :) 
torstai 24. tammikuuta 2019

Ekaa kertaa kuntosalilla - uskaltaako sinne mennä?

Kuntosalille lähteminen kuulostaa moneen korvaan todelliselta möröltä. Miten sinne muka uskaltaisi lähteä, kun kaikki kuitenkin naureskelevat, kun en osaa käyttää laitteita ja kaikki muut ovat varmasti kovemmassa tikissä kuin minä. Entä, jos en saa jotain laitetta toimimaan, tai jos kyykätessä en pääsekään ylös, kun voima loppuu jaloista? Ja ei kai kukaan käy kuntosalilla yksin, täytyisi joku kaverikin löytää, että salin ovesta voisi astella sisään.

Muistan ensimmäisen kertani kuntosalilla (okei, olin käynyt lukioaikana kuukauden tutustumassa paikalliseen minisaliin, mutta tästä ei juurikaan ole muistikuvia kymmenen vuoden jälkeen) todella hyvin. Muistan ehdottaneeni kuntosaliharrastuksen aloittamista miehelleni, sillä enhän nyt yksin olisi mitenkään uskaltanut mennä salille, ja toisaalta ajattelin salin voivan olla molemmille mieluinen yhteinen harrastus. Mies ei ensiksi oikein innostunut aiheesta, koska oli treenaillut kotona (ilmaiseksi) aina ennenkin, mutta korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun salin 30 euron vuosimaksu sai meidät kokeilemaan lajia. Hauskinta, että lopultahan se oli Mikko, joka salista oli enemmän innoissaan!

blgoiin

Pelkkä salin ovesta sisäänastuminen tuntui jännittävältä. Minne pitäisi suunnata löytääkseen aerobiset laitteet ja pitäisikö näyttää vain coolilta ja vaikuttaa siltä kuin olisin aina käynyt salilla? Hämmennyksekseni sali olikin todella pieni. Paikalla oli kaksi ihmistä lisäksemme ja aerobiset laitteet näkyivät kyllä heti ovelta samoin kuin kaikki muutkin laitteet. Helpottavaa, ei ainakaan tarvitse etsiä kaikkea pallo hukassa. Lisäksi laitteiden kyljessä oli melko selkeät käyttöohjeet sekä esitetty se, missä liikkeen kuuluisi tuntua - se helpotti paljon liikkeiden oikein tekemistä.

Lämmittelyn jälkeen siirryimme treenaamaan ja yritin valita laitteita, joita olin silloin 15-vuotiaana kokeillut ja joita uskoin osaavani ohjeiden avulla säätää. Jalkaprässi ja reidenojennuslaite tulivat ensimmäiseksi kokeiluun ja paljon käytin myös käsipainoja. Onneksi olimme kaksin ja pystyi vähän kuiskuttelemaan, että "tiedätkö, miten tämä toimii?". Ja hyvä puoli oli myös salin pienuus, koska tilaa ei oltu täytetty mitä erikoisimmilla laitteilla, vaan mahdollisimman perinteisillä laitteilla.

Viimeisenä meninkin kokeilemaan vatsalihaslaitetta, jossa olin nähnyt yhden henkilön treenaavan aiemmin. Menin laitteeseen, mutta minulla ei ollut harmainta aavistusta, miten vempeleen olisi tarkoitus toimia. Naurattaa vieläkin, kun muistelen, miten mietin mielessäni paniikin rajamailla, että "eikö tämä nyt vain voi toimia ja miksen keksi, miten tällä kuuluisi treenata, kohta kaikki katsovat, mitä oikein säädän". Sitten ystävällinen mieshenkilö tulikin kysymään, tarvitsisinko kenties apua säätöjen kanssa ja otin avun ilolla vastaan. Samaan aikaan mietin, näytinkö oikeasti niin lumiukolta laitteen kanssa, että hän näki sen salin toiselle puolelle vai halusiko hän vain varmistaa, etten riko itseäni.

IMG_6921

Näin vuosia salilla käyneenä ensikertalaisia näkee paljon ja kaikki ovat lähteneet siitä samasta pisteestä kuin minäkin aikoinani. Mietin joskus, kun näen ihmisen, joka silminnähden pohtii, miten saa laitteen toimimaan ja voi kun vastaus vain tipahtaisi jostain, että kehtaisinko mennä tarjoamaan apuani. Toisaalta tuntuu tungettelevalta mennä opastamaan, kun ei itsekään ole ammattilainen, mutta toisaalta muistan, miten kivalta tuntui, kun joku ensimmäisillä kerroillani neuvoi minua laitteiden säädössä! Tämän tunteen vallassa olenkin muutamia opastanut laitteiden kanssa eikä ainakaan vielä kukaan ole ottanut nokkiinsa.

Olen myös huomannut, että aina uudelle salille mennessä on aloitettava salihommat ikään kuin alusta. Kaikki laitteet toimivat erilailla ja jokaiselta salilta tuntuu löytyvän niitä laitteita, joita en ole koskaan aikaisemmin nähnytkään. Nyt olen kuitenkin viisaampi kuin ensimmäisillä salikerroillani; avaan suuni ja kysyn naapuritreenaajalta, että "hei osaatko sie käyttää tätä, kun mie en tajua, miten tätä kuuluisi säätää". Aina olen apua saanut eikä kukaan ole pistänyt pahakseen neuvojen kysymistä - päin vastoin, sillä on monen kasvoille noussut hymy, kun olen pitänyt heitä niin kokeneina treenaajina, että olen uskonut heidän osaavan auttaa minua.

Entäs se painajainen, että kaikki muut ovat kovakuntoisempia ja pahimmillaan lataat laitteisiin liian paljon painoja etkä pääsekään esimerkiksi Smithissä enää pystyasentoon kyykkyä tehdessä? En ole käynyt vielä yhdelläkään salilla, jossa olisi ovella ollut painorajoitus tai muu ulkonäkövaatimus - ja olen käynyt monella salilla ;) Saleilla on kaikenlaisia, -kokoisia, -ikäisiä ja -näköisiä treenaajia ja kaikki mahtuvat hyvin joukkoon. Itse en ainakaan jouda treenin lomassa katselemaan, miltä muut näyttävät enkä ole huomannut, että ketään minunkaan tekemiseni kiinnostaisivat.

IMG_1027 – Kopio

Mitä tulee tuohon tilanteeseen, että laitteeseen olisi ladannut liikaa painoja ja tarvitsisi kaverin apua; ensikertalaiset harvoin laittavat liikaa painoja, yleensä liian vähän. Kuulin esimerkiksi ihmisen yleensä pystyvän aloittaessaan tekemään jalkaprässiä painoilla, jotka vastaavat henkilön omaa painoa - noh, minä aloitin 42 kilolla ja jatkoin sillä pitkään, kunnes rohkenin hieman lisätä painoja ja huomasin, että painavammallakin jaksaa. Toisaalta salitaipaletta aloitteleva voi palkata esimerkiksi pt:n neuvomaan näissä asioissa tai napata kokeneemman salitreenaajan treenikaveriksi. Esimerkiksi Kuntokeskus Energyllä pt-kerta ja saliohjelma kuuluvat toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen, mikä on miusta tosi kiva juttu, koska sillä pääsee hyvin alkuun!

Summasummarum; kaikki me on aloitettu salitaipaleemme jostain! Minuakin on jännittänyt ensimmäisellä kerralla mennä salille, mutta kun kiinnostus siihen touhuun syttyi, oli innostus suurempaa kuin jännitys. Miusta kuitenkaan salilla ei kannata käydä sen takia, että kaikki muutkin käyvät, sillä itse olen kuullut niin naurettavia kommentteja esimerkiksi siitä, että vihdoin minäkin olen innostunut salille - ihan kuin salitreenaaminen olisi ainoa oikea tapa liikkua. Kaikkien ei tarvitse käydä salilla, ei todellakaan. Miksi tehdä mitään sellaista, mistä ei pidä tai mikä ei kiinnosta? Mutta jos se touhu yhtään kiinnostaa ja sitä haluaisi kokeilla, niin suosittelen rohkeasti vain kokeilemaan - sitten ainakin tietää, onko se itseään varten! :)

Muistatko vielä ensimmäisen salikertasi? Mikä sinua jännitti/jännittää eniten salille menemisessä?
sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Itse suunniteltu - itselle täydellinen kalenteri

Postaus toteutettu yhteistyössä Personal Plannerin kanssa.

Yksi alkuvuoden parhaista jutuista on ehdottomasti kalenterin etsintä! Vanha kalenteri alkaa olla täynnä merkintöjä ja muistoja kuluneesta vuodesta ja on aika suunnata katse kohti tulevaa vuotta ja uusia kokemuksia. Viime vuonna sain testiin Personal plannerin kalenterin, jonka saa suunnitella aivan omannäköisekseen. Pidin kalenterista todella paljon ja olinkin innoissani, kun sain Personal plannerilta uuden kalenterin vuodelle 2019.

Ensiksi valitsin kalenteriin kannen, jonka sai valita valmiista kuvista tai omista kuvista. Päädyin tällä kertaa omaan kuvaan, johon liittyy monia kauniita muistoja. Näin kalenteri onkin aina mukava kaivaa esiin, kun se tuo samalla hymyn huulille. Lisäksi sisäsivuille valittiin viikkonäkymä, värimaailma ja halutut lisäruudukot.

IMG_9371

Ihana uudistus oli mielestäni aforismit jokaiselle viikolle! Positiiviset mietelauseet ja tsemppaukset tuovat kivan lisän arkeen ja uutta viikkoa aloitellessa on mukava katsoa, mikä onkaan tämän viikon aforismi. Mietelauseiden lisäksi viikkonäkymään pystyi valitsemaan esimerkiksi viikon to do -listan, viikon treenit tai tyhjiä viivoja muistiinpanoja varten.

Viime vuoden tapaan merkitsin tärkeimpien ihmisten syntymäpäivät kalenteriin, jotka oli helposti saatavilla, koska olin ensimmäisellä tilauskerralla rekisteröitynyt palveluun. Nyt ei tarvinnut kuin valita, kenen synttärit kalenteriin merkataan. Samoin otin jokaisen kuukauden alkuun kuukausinäkymän, mikä osoittautui kivaksi käytössä; yhdellä silmäyksellä näkee koko kuun suurimmat tapahtumat. Citymarket-aikoinani merkitsin myös työvuorot ja vapaapäivät tähän kuukausinäkymään, jolloin oli helppo tarkistaa, olisiko jokin tietty päivä vapaana ilman, että piti selata koko kalenteri läpi.

IMG_9375 IMG_9376

Mahtava lisä kalenteriin on mielestäni tilauksen mukana tulevat tarrat, joilla kalenteria pystyy piristämään! Olen haaveillut bullet journalin tekemisestä monesti, mutta aikani ei taida riittää niin hienon kalenteripäiväkirjan ylläpitämiseen. Personal plannerin mukana tulee kivoja tarroja, joilla kalenterin ilmettä pystyy piristämään. Lisäksi mukaan voi tilata esimerkiksi tusseja kalenterin koristelua varten. Tämä menee jo niin lähelle bullet journalin tekemistä, että on minulle täydellinen välimaaston vaihtoehto!

Itse olen tykästynyt A5-kokoiseen kalenteriin, koska se on helppo kuljettaa mukana ja siihen mahtuu kaikki tarvittava tieto. Kalenterin voi tilata toki myös suuremmassa tai pienemmässä koossa omien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi viikkonäkymään saa vaikuttaa itse ja kellonaikojen ja viivojen tilalle voi valita esimerkiksi pisteitä, jotka mahdollistavat bullet journal -käytön entistä paremmin!

IMG_9373 IMG_9379

Suosittelen lämmöllä tutustumaan Personal plannerin kalenterivalikoimaan, sillä kokeiltuani tätä kalenteria, en käytä enää muita. Toki työ- ja treenijutuille on omat vihkonsa ja kalenterinsa, mutta tämä kalenteri on sellainen, mikä kulkee aina mukana ja josta viime kädessä tarkistan tärkeät asiat. Kun kalenterin saa suunnitella omiin tarpeisiin sopivaksi alusta loppuun, ei voi tulla kuin juuri itselle sopiva, persoonallinen kalenteri!

Oletteko tutustuneet Personal plannerin kalenteriin? Mikä on must have -juttu sinun kalenterissasi?
torstai 17. tammikuuta 2019

Muuttohommia ja illanviettoja

Muuttohommia, uuden lukukauden aloitusta, ystävien näkemistä ja vapaa-ajanviettoa on mahtunut kuluneeseen viikkooni. Blogin päivittäminen on pyörinyt monena päivänä mielessä, mutta tekemistä on ollut jotekin hirmuisesti. Vihdoinkin on aikaa istahtaa alas ja kertoa hieman viime päivien kuulumisia teille. Opiskeluaikojen jälkeen en enää ollenkaan kaipaa sitä tunnetta, että koko ajan on kiire ja tuntuu, että nyt juuri viime päivät ovat menneet aika huiskeessa - nyt on aika jo rentoutua!

Muuttohommat ovat edistyneet oikein mallikkaasti. Kävimme viikonloppuna jälleen huonekalukaupoilla (ja kysyinkin, saammeko jonkin klubikortin, kun käymme joka sunnuntai kiertelemässä ja kaartelemassa kaupoissa) tarkoituksenamme hieman katsastaa vaihtoehtoja rappusten alle tulevaan säilytysratkaisuun. Kierrettyämme muutaman myymälän, aloimme pohtia, tarvitsemmeko sinne heti säilytysratkaisun vai pärjäisimmekö kenties olohuoneen lipastolla. Lopulta etsinnässä olikin lipasto olohuoneeseen, sillä päätimme hankkia portaiden alle säilytysratkaisun sitten, kun näemme, mille pitää vielä löytää paikka.

IMG_7417

Oikeastaan tykkään ihan hirmuisesti kierrellä huonekaluliikkeissä; niissä saa fiilistellä omaa tulevaa kotia ja miettiä, millaiset jutut tekisivät kodista meidän näköisen. Voin kierrellä niissä ihan vain katselemassakin ilman ostoaikeita, koska on kiva nähdä erilaisia vaihtoehtoja, joista voi sitten myöhemmin valita itselleen sopivan. Sunnuntaina kuitenkin löysimme ihanan lipaston olohuoneeseemme, ja mikä parasta, se oli vielä miehen ehdottama ja erityisesti hän piti siitä! Olen miettinyt, päällepäsmäröinkö minä liikaa toiveideni kanssa, mutta ilmeisesti meillä on vain hyvin samanlainen maku, sillä molemmat ihastuimme lipastoon!

Työt ovat sujuneet omalla painollaan ja olen taas päässyt kiinni eskarirytmiin. Tuntuu, että päässä on paljon kivoja jaksoideoita, joita lasten kanssa haluan päästä toteuttamaan! Silloin on oikeastaan aika kiva käydä töissä, kun itsellä on fiilis, että "tänään tehdään kivoja juttuja oppien samalla jotain uutta". Ainakin vahvasti tiedän, että opettaminen on miulle ihan oikea ammatti.

IMG_7450
Ystäviäkin ollaan ehditty nähdä useampana päivänä. Ollaan vietetty pariskuntailtaa Jennin ja hänen miehensä kanssa sekä toisen ystäväni kanssa vietettiin rentouttava perjantai-ilta pizzaa valmistaen, saunoen ja höpötellen! Tuollaiset rennot illanvietot on kyllä niin parhautta ja saavat hymyn huulille vielä pitkäksi ajaksi. Pitäisi vain näin aikuisenakin useammin muistaa kyläillä ja kutsua ystäviä käymään - jotenkin sitä aina vain ajattelee, että kaikilla on varmaan omat menonsa ja että ihmiset haluaa jo rentoutua perjantai- ja lauantai-iltaisin eikä raahautua kyläilemään, vaikka nytkin kaikki olivat mielissään, että nähtiin!

Viikonlopun suunnitelmina on taltuttaa tämä kurja flunssa, joka yrittää iskeä kyntensä minuun. Toivon, että suuremmilta flunssailuilta säästyn, sillä ystäväni Tuuli olisi tulossa käymään lauantaina ja voi miten olen odottanut hänenkin näkemistään! Mikäli flunssa hellittää, voisin sunnuntaina tai alkuviikosta jälleen pakkailla muuttolaatikoihin lisää tavaraa, koska on mukavampi tehdä muuttoa pikku hiljaa kuin rysäyttää kaikki tavarat yhtenä päivänä laatikoihin!

Mitäs teille kuuluu? :)
keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Näin saat pinttyneet kalkkisaostumat pois kylpyhuoneesta

Kalkkisaostumat ovat tuttu näky monessa kylpyhuoneessa etenkin täällä Joensuussa. Suihkuseinät ja lasiset väliovet kastuvat jokaisella suihkureissulla ja suihkuttelun aikana laseihin tarttuu paitsi saippuajäämiä myös kalkkia vedestä. Mitä kalkkipitoisempaa vesi on, sitä enemmän kalkkisaostumia pääsee syntymään. Olemme taistelleet todella pitkään suihkuseinän kanssa, sillä kalkki tuntui kerrassaan jämähtäneen lasiin eikä suostunut irtoamaan siitä millään. Olen kokeillut jos jonkinmoista myrkkyä ja pesuainetta sekä jopa luonnontuotteita, mutta mikään ei auttanut. Viime viikolla päätin kuitenkin kokeilla vielä kerran yhtä vaihtoehtoa.

IMG_9370 IMG_9357

Laitoin suihkepulloon sitruunahappoa sekä vettä ja sekoitin ne tasaiseksi nesteeksi. Sen jälkeen suihkin liuosta suihkuseinään ja kaivoin esiin keittiön kaapista löytyneen hankaussienen. Sieneni on samaa ainetta kuin keittiösienen karkeampi puoli, mutta jostain syystä olemme ostaneet pakkauksen vain noita karkeita puolia eli jos ei tarvitse koko sientä, karheampia osia myydään myös yksinään.

Kokeilin varovasti lasin reunaan, että sieni ei jätä naarmuja hangatessa. Vaaraa ei ollut, vaan sieni lähti puhdistamaan todella tehokkaasti kalkkisaostumia. Puhdistumisen oikein tunsi hangatessa, kun karhea pinta muuttui kiiltäväksi ja puhtaaksi. Sienellä hankaaminen jättää kuitenkin lasiin rumat likajäljet, jotka tulee heti huuhdella pois joko juoksevalla vedellä tai rätillä. Huuhtelun jälkeen lasi kuivataan kuivaksi pyyhkeellä, jolloin viimeisetkin kalkkisaostumat poistuvat lasilta.

IMG_9360 IMG_9361

Olo oli aika hämmentynyt, kun pääsin ihailemaan siivoukseni tulosta. Olin kuitenkin neljä vuotta yrittänyt keksiä keinoa, jolla lasit saisi puhtaaksi. Ja kyllä, siellä oli varmasti niitä neljän vuoden takaisia saostumiakin, koska nyt lasi on niin kirkas, ettei se ole muuton jälkeen moinen ollutkaan! Ollaan kokeiltu lasiin tavallisia pesuaineita, kalkinpoistoainetta, höyrypesuria, ikkunanpesukonetta ja vaikka mitä. Olen yrittänyt ihan vain rätillä tiukasti hinkuttaa likaa irti, mutta mikään ei ole tuottanut tulosta. Lopulta kirkas lopputulos saatiin aikaiseksi sitruunahapolla, keittiösienellä ja rätillä - tuntuu vähän liian yksinkertaiselta ollakseen totta!

IMG_9363 IMG_9364

Kertauksena siis; tarvitset:
2 rkl sitruunahappoa
5dl vettä
keittiösienen / muun karhean sienen
rätin
kuivauspyyhkeen

Sekoita suihkepulloon sitruunahappo ja vesi. Suihkuta puhdistettavalle pinnalle ja hankaa keittiösienen karhealla puolella, kunnes kalkki ja lika irtoaa. Pyyhi märällä rätillä likasaostumat pois. Kuivaa lopuksi kuivauspyyhkeellä.

IMG_9367 IMG_9368

Mikäli liuosta jää kovin paljon jäljelle, kannattaa huomoida, että sitruunahappo toimii myös hyvin kaakeleiden saumojen puhdistuksessa. Tällöin sitruunahappoliuosta suihkutetaan saumoihin ja annetaan vaikuttaa muutama kymmenen sekuntia. Sen jälkeen saumat hangataan kostealla rätillä puhtaiksi.

Oletko sinä kärsinyt kalkkisaostumista kylpyhuoneessa ja millä olet saanut ne pois?

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Näin sisustat pienen asunnon kauniiksi ja toimivaksi

Sisustaminen ja erilaiset sisustusratkaisut ovat pyörineet päässä viime päivinä, sillä olemme kuumeisesti pohtineet, millaisia kalusteita hankkisimme tulevaan kotiimme. Tänään esittelimme myös tätä vuokrakotiamme mahdollisille tuleville vuokralaisille, ja siinä puunattuamme ja kuurattuamme aloin pohtia, etten ole koskaan kokonaisuudessaan blogin puolella esitellyt, miltä meillä näyttää kotona. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan ja jääpähän itselle kuvat muistoksi siitä, millainen oli koti, jossa asuimme neljä ja puoli vuotta.

Kotimme on siis pieni 39 neliöinen kaksio, joka on sisustettu opiskelijabudjetilla ja neliöiden mukaan. Olen monta kertaa harmitellut seuratessani siskoni ja äitini innokasta kotiensa sisustamista, että miksen minä voi hankkia kivoja sisustusjuttuja kotiimme, vaan aina pitää miettiä, mahtuvatko ne minnekään. Noin reilu vuosi sitten stailasin makuuhuoneemme ja aloin ymmärtää, että pientäkin kotia voi sisustaa erilaisilla tekstiileillä hyvinkin omannäköiseksi. En ehkä voi hankkia kivaa lipastoa tai hyllykköä, jonka päälle tehdä kauniita koristeasetelmia, mutta voin hankkia esimerkiksi uusia tyynynpäällisiä, taljan sohvalle tai seinätarroja.

IMG_9335 IMG_9328 IMG_9337

Kodissamme on siis yhdistetty olohuone ja keittiö. Samaan tilaan olemme myös sijoittaneet tietokoneemme. Pöytäkone on minulle ehdoton must-juttu, koska inhoan läppäreitä. En ole koskaan tullut niiden kanssa juttuun ja tuntuu, että kaikki asiat on helpompi hoitaa nopeatoimisella ja selkeällä pöytätietokoneella. Ehkä vähän vanhanaikaista, mutta muistan tämän joka kerta, kun alan esimerkiksi kirjoittamaan postausta läppärillä - kiitos, mutta ei kiitos ellei ole ihan pakko.

Pääasiassa olkkarikeittiöyhdistelmän värimaailma pyörii valkoisen, harmaan ja puunvärin ympärillä, mutta puunväritkään eivät ole keskenään kaikki samaa sävyä. Minulle on ollut kodissamme tärkeämpää, että meillä on toimivat ja tarpeelliset kalusteet, ei ehkä niinkään se, ovatko ne tismalleen oikeanvärisiä keskenään. Opiskelijana ei ole myöskään ollut intressejä vaihtaa täysin ehjiä ja toimivia kalusteita uusiin vain siksi, että ne sointuisivat värimaailmaltaan paremmin toisiinsa.

Tällä hetkellä lattiassa on vielä joulumatot ja ikkunoissa jouluverhot, sillä emme halua alkaa niitä enää vaihtamaan muutaman viikon takia. Normaalisti ikkunoissa olisi vihreät tai siniset verhot ja lattiassa siniset matot. Yritimme etsiä joitain värimaailmaan "sopivampia" mattoja, mutta emme oikein löytäneet mitään, mikä ei olisi aiheuttanut sekametelisoppavaikutelmaa, joten siniset ovat toimittaneet mattojemme virkaa jo viisi vuotta - kivasti ne ovatkin tuoneet vähän väriä sisustukseen.

IMG_9339 IMG_9341 IMG_9344

Makuuhuoneemme päivittyi siis reilu vuosi sitten nykyiseen muotoonsa, jossa hallitsevina väreinä ovat yllättäen harmaa ja valkoinen. Jokin tehosteväri sopisi kivasti makkariin, mutta pieni pehmoeläintarhani on tainnut hoitaa tuon tehosteen osuuden, sillä en ole vielä näin 24-vuotiaanakaan luopunut rakkaimmista pehmoleluistani! Tänään pysähdyin ensimmäisen kerran vuosiin miettimään, että totta tosiaan, minulla on edelleen unileluni tässä päiväpeiton päällä - niiden nosteleminen sängylle on vain muodostunut tavaksi ja toisaalta jokainen pehmo muistuttaa minua jostakusta rakkaasta ihmisestä, jolta olen sen saanut. Saa nähdä, vieläkö ne uudessakin kodissa kipuavat sängylle!

Lisäksi oman erityismainintansa ansaitsee tuo todella kätevä ovenpäälle ripustettava naulakko! Sain sen vanhemmiltani lahjaksi noin vuosi sitten ja siitä asti se on toimittanut virkaansa makkarin oven päällä. Siihen on helppo ripustaa esimerkiksi vaate, joka on vielä samana päivänä päätymässä päälle. Itse säilytän siinä mummiltani saamaani Paola Suhosen suunnittelemaa aamutakkia, koska se on päällä lähes joka aamu tai ilta, ja samalla se muistuttaa minua rakkaasta ihmisestä, joka katselee touhujani jo pilven päältä.

Kylppärimme ja saunamme on yksi lempparijutuistani tässä kodissa. Kylppärissä on valtavasti tilaa verrattuna asunnon muuhun kokoon. Toki olen sinnekin haaveillut monesti jonkinlaista hyllykköä, mutta suorakaiteenmuotoisuudestaan johtuen hylly näyttäisi vähän höpsöltä. Lisäksi on ollut todella kätevää, että vessaan saa pyykit kuivamaan ja siellä mahtuu silti vielä liikkumaan. Ainoa kylppärissä päänvaivaa tuottanut asia on ehkä muillekin tuttu "miten saada kalkkijäämät pois suihkuseinästä". Ollaan asuttu tässä tosiaan yli neljä vuotta ja olen kokeillut vaikka mitä, kunnes eilen se tapahtui! Mie löysin keinon suihkuseinän puhdistamiseen ja siitä tuli kuin uusi. Tämän niksin jaan teille ihan lähipäivinä blogissa!

IMG_9347 IMG_9352 IMG_9353

Sauna on yksi maailman parhaita asioita. Olen kotikotonani tottunut saunomaan käytännössä joka ilta, joten omaan kotiin muuttaessa sauna oli aika ehdoton "täytyy olla -juttu". Käydään nykyisinkin saunassa varmaan viisi kertaa viikossa näin talviaikaan, koska mikä onkaan ihanampaa kuin istua löylyissä kunnon pakkaspäivän jälkeen (siellähän se on nytkin lämpiämässä!). Kauniit tähtivalot katossa luovat kivan tunnelman ja hassua kyllä, saunassa voi edelleen tuoksutella puun tuoksua, vaikka siellä on saunottu jo useampi vuosi ja luulisi sen jo haihtuneen.

Lisäksi kodistamme löytyy pikkuruinen eteinen ja suuri lasitettu parveke, jotka kuuluisivat tällä hetkellä ehkä enemmän "tältä kotimme näyttää tällä hetkellä" postaukseen, sillä ne ovat suhteellisen täynnä muuttolaatikoita ja hujanhajan pakkausta odottavia tavaroita. Parveke on kuitenkin ollut kuin yksi lisähuone kesällä ja olemmekin monet kerrat grillailleet, syöneet ja ottaneet aurinkoa siellä.

IMG_9345

Kuten alussa kirjoitin, olemme joutuneet tekemään joitakin sisustusratkaisuja sen mukaan, mahtuuko meille jotakin vai ei. En ole myöskään ymmärtänyt tekstiileillä sisustamisen mahdollisuuksia kovinkaan aikaisin, mutta ne oivallettuani alkoi kotiin eksyä kivoja pikkujuttuja, joilla kodin ilmettä sai jo muutettua todella paljon. Tärkeintä pienen kodin sisustamisessa mielestäni on, ettei sinne kasaa turhaa tavaraa tilaa viemään. Kun kaikki tavarat on tarpeellisia, pysyy kotikin hallitun ja siistin näköisenä. Kirjoittelinkin KonMari-kokemuksestani, jota suosittelen kyllä jokaiselle - erityisesti pienessä kodissa asuville - tsekattavaksi ja kokeiltavaksi.

Tulevan kodin kohdalla tulemme miettimään hieman tarkemmin värimaailmoja ja kalusteita, joita tarvitsemme ja haluamme kotiimme löytää. Kotiin saattaa siis eksyä niitä juttuja, joista olen aina sanonut "sitten kun meillä on oma koti, niin haluaisin tällaisen"! ;) Kaikkea ei voi saada kerralla ja pikku hiljaa tulevakin kotimme rakentuu vuosien saatossa meidän näköiseksemme, mutta mikäs sen ihanampaa kuin suunnitella ja visioda tulevaa sisustusta!

Millaiset jutut sinulle on tärkeitä kotisi sisustuksessa? Millaisia kompromisseja olet joutunut tekemään sisustuksessa, jos esimerkiksi neliöt ovat tulleet vastaan?