SOCIAL MEDIA

maanantai 14. toukokuuta 2018

Luokanopettajan yliopistovuodet numeroina

Keskiviikkona suljin viimeisen kerran yliopiston oven pakollisten läsnäolotuntien jälkeen. Miulla on jäljellä enää alle kymmenen kirjatenttiä, joten ennen joulua toivon hymyileväni maisterinpaperit käsissäni! Olo oli niin helpottunut, kun tiesin, ettei tarvitse enää istua tunneilla, vaan nyt kaikki on kiinni enää tenteistä - alan olla jo ihan valmis lopettamaan opiskelun ja siirtymään kokonaan työelämään.

Yliopisto-opintoni ovatkin herättäneet hilpeyttä kavereideni keskuudessa, sillä olen käynyt koulussa syömässä esimerkiksi 10 kertaa viiden vuoden aikana! Siitä lähtikin idea yliopistovuodet numeroina -postaukseen, joten tässä viimeiset viisi vuotta lukuina.

IMG_7967

483 opintopistettä valmistumispäivänä. Tällä hetkellä kasassa on 403 pistettä ja kursseja on tarkistuksessa vielä noin 20 pisteen edestä eli täysin mahdollista saada tuo 483 pistettä kasaan ennen joulua! Tutkinnon laajuushan on 300 opintopistettä, mutta halusin käydä kunnolla sivuaineita, jotta ei tarvitsisi heti palata yliopistoon.

4 sivuainetta. Soveltavan kasvatustieteen eli opettajaopintojen lisäksi suoritan äidinkielen, kirjallisuuden, alkukasvatuksen sekä mediakulttuurin ja viestinnän sivuaineopinnot. Luokanopettajan perusongelma; kaikki kiinnostaa! Mutta olen iloinen valitsemistani sivuaineista, sillä koen niiden olevan minulle sopivimpia ja toivottavasti erityisesti alkukasvatuksen opinnot auttavat minua pääsemään työskentelemään pienten oppilaiden kanssa.

3 opiskeluhetkeä kirjastossa. Olisin voinut jättää väliin kaikki nuo kerrat, kun päätin kotikoneen sijaan tehdä jotain koulun tietokoneilla: ne eivät ikinä auenneet nopeasti, vaan piti odotella jopa 20 minuuttia, että sai jonkin koneen auki. Lisäksi koululla työskentelyssä ei ole mitään parempaa kuin kotioloissakaan, sillä koen saavani asioita yhtä hyvin aikaan ympäristöstä riippumatta. Ja koululla ei pysty kesken kaiken lounastamaan toisin kuin kotona - tai edes jalottelemaan työskentelyn välissä. Jos peppusi nostat, koneesi menetät.

IMG_7967

10 koululounasta. En tykkää puolivalmisteista enkä muutenkaan teollisesti tehdystä ruuasta. Olen myös suhteellisen nirso, joten olen kokenut omat eväät paremmaksi vaihtoehdoksi. Koulupäivät eivät yleensä ole edes kovin pitkiä ja jos ovat, ruokailuun on aikaa 30 minuuttia, joka on todella vähän, kun sinä aikana pitää jonottaakin ruoka ja siirtyä oikeaan luokkaan ruokailun jälkeen. Ainoa plussapuoli on tuoreet leivät, joita koululounaalla on saanut, niistä tykkään - mutta eihän sitä ateriaa kannata vain leivän takia ostaa.

2 opiskelijabilettä. Yliopiston alkaessa sanottiin, että jää yksin, jos ei käy opiskelijabileissä. Peloteltuna menin sitten kaksiin bileisiin, mutta olo oli todella yksinäinen. En halunnut juoda itseäni humalaan, koska se ei ole yhtään minua. Ekoissa bileissä odottelin baarissa, että koska kehtaa lähteä kotiin, toisissa bileissä huijasin olevani antibioottikuurilla, etten voi juoda ja sain lähteä heti kaupunkisuunnistuksen jälkeen hyvillä mielin kotiin!

Tuhansia tunteja istumista koulunpenkillä. Varsinkaan loppuaikoina ei olisi jaksanut enää raahautua kolmena päivänä viikossa puoleksitoistatunniksi kouluun. Jos kurssin pystyi suorittamaan itsenäisesti, valitsin aina sen, koska silloin pääsi puolet helpommalla ja oppikin jotakin. En opi siitä, että istutaan luokassa vain kuuntelemassa, miun pitää saada tehdä, lukea ja tehdä muistiinpanoja, jotta opin.

IMG_7955IMG_7960

1 romahtaminen kaikkeen stressiin. Kuten olen aiemminkin kertonut, pari vuotta sitten oli vaikea hetki, kun tekemistä oli ihan liikaa. Lopulta itkin vain mielettömästi ja hoin, etten jaksa. Sitten järkättiin Mikon kanssa miun kalenteri ja elämä voitti. Mutta liiasta stressistä luopuminen vaati sen, että huomasi konkreettisesti, ettei vain jaksa enää sellaista kiirettä.

10-30 tuntia töitä viikoittain koulun lisäksi. Tiesin jo alussa, että haluan tehdä töitä samaan aikaan kun opiskelen, sillä opintoja oli kuitenkin aika vähän ja aikaa jäi hyvin töille. Toki tuutorit ja opiskelukaverit sanoivat tähänkin, että todella hölmöä, koska opiskeluaikana kuuluu nauttia opiskelijaelämästä ja juhlia - töitä ehtisi tekemään myöhemmin. Ilolla kuitenkin tein töitä ja sain lopulta jopa nykyisen työpaikkani, jossa olen saanut todella paljon uusia haasteita ja jopa vakkarisopparin. Ja tuntuu hyvältä, ei siltä, että olisin heittänyt opiskeluaikani hukkaan töissä olemalla.

Kymmeniä euroja parkkimaksuihin. Koulumatkaa on ollut neljän vuoden aikana 2,5 kilometriä suuntaansa, joten minähän olen mennyt varmasti useammin autolla kuin kävellen tai pyörällä. Kyllä, vähän hassua, mutta vihaan koulu-/työmatkapyöräilyä ja kävelyyn menee niin paljon aikaa, että nukun mieluummin sen verran kauemmin. Yliopistolla ei ole paljoakaan parkkitilaa, mutta onneksi viereisellä maksullisella parkkiksella saa parkkeerata edullisesti 0,50e/tunti.

IMG_7954

4 käyntiä YTHS:llä. YTHS on siis opiskelijoiden "terveyskeskus", jonne ei pääse koskaan, koska aina on vaihtoehtona syödä Buranaa ja olla kotona. Kerran miulta vääntyi koulussa pikkurilli liikuntatunnilla ja soitin kolme kertaa aikaa lääkärille. Lopulta sain ajan hoitajalle, joka passitti suoraan röntgeniin ja sormeen tuli lasta kahdeksi viikoksi. Mutta Buranallahan siitä olisi selvitty, kuten ensimmäisellä kahdella soitolla ehdotettiin. Fysioterapeutillekin olisi kerran ollut tarve jalkojen virheasennon vuoksi, mutta lääkäri sanoi heti kättelyssä, että ainakin 3-4 kuukautta menee, että sinne pääsee. Samoin ihotautilääkäriaikaa varatessani helmikuussa, sain ajan syykuulle. Sanoin, että taidan käydä muualla. Siinä syy siis vain neljään käyntikertaan.

100 "koska mie valmistun" -kysymystä. Valmistuminen alkaa olla jo niin lähellä ja odotan sitä niin kovasti, että kysyn tuon kysymyksen monta kertaa viikossa! Mutta vielä mie valmistun, kun jaksan tehdä töitä sen eteen!

Yllättikö joku kohta? Millaisia numeroita muiden opiskelijoiden listoilla on?

20 kommenttia :

  1. Ihania lukuja. :) Minä valitsen aina myös itsenäisen opiskelun luennoilla istumisen sijaan. Sillä oppii paljon enemmän! Oma tutkinto (KTM) on valmis yhden tentin, yhden kurssin ja YHDEN gradun jälkeen. :) Sen jälkeen aion pitää kahden vuoden tauon, säästää hulluna ja suorittaa työnohjaajan koulutuksen. Se tukee työtäni amk:n opettajana ja projekteissa asiantuntijana työskennellessäni. Työhöni kuuluu niin paljon valmennusta. Se tutkinto kestää kaksi vuotta ja vähän päälle. Sen jälkeen (ehkä) pidän jonkinlaisen numerottoman tauon. On sitä niin paljon tullut opiskeltua elämän aikana tutkintoja ja täydennyskoulutettua itseä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuh, siehän olet opiskellut oikein urakalla! Ihan mieletöntä, että olet jaksanut päntätä noin paljon, joten ehkä ihan hyväkin pitää hieman taukoa ja tehdä ihan vain töitä välillä :) Tsemppiä tulevaan!

      Poista
  2. Oi olipa kivaz postaus ja tätä oli hauska lukea! Itse tykkään myös enemmän itsenäisestä opiskelusta kuin ryhmässä tai tunneilla yms.

    VastaaPoista
  3. Tämä täti on opiskelunsa opiskellut, toivon niin. Mutta ilolla luin sinun listaasi. Ja kyllä sinä valmistut, jo postauksessa on hienoa asennetta. Tsemppiä loppuopiskeluihin! Ja ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon ja ihanaa kevättä sinnekin! <3

      Poista
  4. Kiva postaus ja sopii näin opintojesi loppusuoralle.
    Kiva muistella sinne vuosituhannen alkuun, mutta mulla taisi viidessä vuodessa olla:
    *Meillä oli opintoviikot, eikä mitään muistikuvaa montako niitä kertyi. Nyt oon espanjan aineopintojen kanssa ihan pihalla noista pisteistä...
    *3 sivuainetta. Pääaine ruotsi ja sen kaverina ranska, espanja ja opeopinnot.
    *1 opiskeluhetki kirjastossa ja 1 laitoksen tietokoneella, koska sähkökirjoituskoneella tekemäni työ ei kelvannut (meillä ei ollut kotona tietokonetta)
    *Muutama kymmenen koululounasta. Sitten iski pihiys ja aloin kantaa mukana omia eväitä.
    *1 opiskelijabileet - fuksiaiset. Sieltä karkasin tehtäväradan jälkeen, kun muut suuntasi baareihin
    *1 viikonloppu Jyväskylässä. Ajoin joka viikonloppuna kotiin 130km.
    *2 parkkisakot. Tuolloin yliopistolla oli aika kivasti parkkitilaa, tosin **ttumaisia parkkipirkkoja. Jos autosta oli 1/5 "parkkialue alkaa"-nuolikyltin väärällä puolella, sait sakot.
    *1 käynti YTHS:llä. Kävin ilmaisessa hml-tsekkauksessa, jossa ilmoittivat ottavansa viisurit pois ei siksi, etteivät mahtuisi, ei siksi, että oireilisivat, vaan koska "niin on ollut tapana". Enpä mennyt toiste.
    *1 ylimääräinen vuosi. Minun piti valmistua 4 vuodessa, vaan koska yhtä tenttiä ei kirjattu ajoissa rekisteriin, en voinut hakea opeopintoihin. Väliin tuli vuosi, jossa kävin perjantaisin Jyväskylässä tunneilla. Aamulla sinne, iltapäivällä kotiin. Toisaalta olen miettinyt, että olisinko tavannut miestäni, jos olisin muuttanut vuotta "liian aikaisin" Kanarialle... Sillekin vuodelle siis lienee kohtalolla hyvä selitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuuh, siulla on ainakin kilometrejä kertynyt kotiin ajellessa :D Ja hyvät kokemukset sielläkin YTHS:stä näköjään, se on kyllä sellainen laatulääkäri että parempaa saa hakea..

      Poista
  5. Täällä huutelee toinen luokanopettajaksi (hitaasti mutta varmasti) valmistuva, neljäs vuosi siis takana. Itse asiassa meillä on harvinaisen samanlainen ainekönttä hallussa: olen itsekin haalinut sivuaineikseni suomen kielen ja kirjallisuuden, mediakulttuuri ja viestintä ovat olleet suunnitelmissa. Itse olen siis opettajuuden lisäksi kiinnostunut myös toimittajan hommista.

    Kouluruuan suhteen olen taasen vastakohtasi. Olen se tyyppi, joka bongataan ruokalan pöydästä (tai useimmiten jonosta...) kerran tai kahdesti päivässä. Yliopiston murkinat ovat mitä ovat, mutta voittavat hinnan, maun ja monipuolisuuden suhteen omat kokkailuni.

    https://aatenarikka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei miekin oon valkannu suomen kielen ja mediakulttuurin ja viestinnän just toimittajahommien vuoksi! :) Freelancerina oon kirjotellutkin juttuja, mutta se on sellanen plan b, jos heti ei aukea opepaikkaa :D Tsemppiä siulle opintoihin! :)

      Poista
  6. Tää oli mielenkiintoinen postaus! :) Tuntuu etten ole itse yhtään kärryillä noista yliopisto-opiskeluista, joten hauska aina päästä hieman kurkkaamaan siihen maailmaan :D Ihan varmasti saat jouluksi nuo maisterin paperit käteen, oon niin ylpee siusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! <3 Haha, miusta tuntuu, etten itekään oo aina ihan kartalla, että mitä siellä yliopistossa tapahtuu :D

      Poista
  7. Olipa kiva idea tässä postauksessa! :) Mä oon nyt jo käynyt kaksissa opiskelijabileissä, mutta en usko että niissä tulen ramppaamaan :D Enemmin opiskelen ja teen niitä töitä :) Mä itse en ole myöskään kouluruuan ystävä, en vaan tiiä miksen tykkää siitä. Silti koulupäivinä tulee syötyä koululla, kun se on kuitenkin niin edullista ruokaa. Ja joskus sieltä saa jotain hyvääkin ruokaa ;) Voit olla itsestäsi ylpeä ja hienoa, kun valmistut pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, opiskelijabileet ei ollut kyllä miunkaan top3-juttu tosiaan :D Mutta totta on kyllä, että kouluruoka on edullista ja joskus sitä on itsekin vain ollut pakko pitkänä päivänä syödä - ja joskus on ollut jotain hyvääkin! :D

      Poista
  8. Onpa hauska lukee tätä ku oma kokemus on ollu aivan päinvastainen! Rakastan kirjastolla opiskelua, sillä nimenomaan se lounaalla käynnin helppous! Nälän yllättäessä on voinut kipaista syömään ja lounaan jälkeen sit takaisin koneelle. Ikinä en ole konetta menettänyt.

    Meille ei myöskään tuputettu tuota juomista ollenkaan ja useempi kaveri oli selvinpäin mukana, eikö siihen tarvinnu mitään tekosyitä keksii! Toivottavasti säkin löydät viel sen vahvuuden et voit sanoo suoraan ettet vaan halua juua, etkä koe et tarviis valehella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo paljon on juuri tuollaisia yliopistohiiriä, jotka löytää aina sieltä jonkun koneen edestä nököttämästä :D ja kiva, jos teidän kampuksella ei ole tuota koneongelmaa - ite rakastan sitä kotitekoista ruokaa ja siinä kokkaillessa voi sit aina naputella välissä esseetä ;)

      Ja ei huolta, miut tunnetaan kaveripiirissä hyvinkin suorapuheisena juopottelun suhteen, et se vahvuus on kyllä miulla ;) Mut mie en jaksa selvinpäinkään niitä turhia kissanristiäisiä, joissa tarkoituksena on vaan pelleillä, herättää huomioo, kiertää jollain kummallisilla rasteilla, joilla on tarkoitus esim. hillua alasti kaupungilla - ja joissa ei edes käy sellasia ihmisiä, joiden kanssa mie tykkään vapaa-aikani viettää! Onneksi oon löytänyt töiden parista ihania ihmisiä, joiden kanssa meillä on samat kiinnostuksenkohteet <3

      Poista
    2. Hyvä että on kaveripiiri löytynyt! Ja tosiaan unohtui sanomani, että samalla kampuksella opiskellaan ;)

      Poista
  9. Noniin, sillain ne kokemukset vaan vaihtelee ihmisten kesken 👍

    VastaaPoista
  10. Kiva blogi sinulla ja onnea opeopintoihin! :) T. Amo ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)